MTT julkaisi vuonna 2013 raportin ”Lähiruoan lisääminen kuntien julkisissa hankinnoissa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla”. Sotkamon ja monen muun kunnan osalta lähiruoan käyttö oli takkuillut monistakin syistä, joita olivat mm. hankintarenkaan ohjauksen puute, hankintojen laatukriteerien puutteellisuus sekä tuottajien ja jatkojalostuksen toimijoiden puute.
Raportti listasi tärkeimmät kohdat lähiruoan lisäämiseksi hankinnoissa:
1. Tuottajat aktivoidaan tarjoamaan tuotteitaan kuntakeittiöille
2. Lähiruoka sisällytetään viralliseen kuntasuunnitteluun ja -strategiaan
3. Hankitaan lähituotteita suoraan tuottajilta ja jalostajilta
4. Lisätään lähiruoan käyttömahdollisuuksia ruokalistasuunnittelulla
5. Kuntarajoja ei nähdä lähiruoan käydön rajoitteena vaan mahdollisuutena
6. Lisätään lähiruokahankintoja yhteistyössä hankintarenkaan kanssa
7. Perustetaan lähiruokafoorumi edistämään toimijoiden yhteistyötä
Vuoden 2014 strategiaan lähiruoka ei päässyt aikaisempina vuosina kunnassa käydystä keskustelusta, monista lähiruokahankkeista ja elinkeino- ja maankäyttövaliokunnan aloitteesta huolimatta. Vielä vuonna 2016 saattaa kunnan hankinnat kotimaisten tuotteiden sijasta kääntyä ulkomaisiin vaihtoehtoihin. Hankintalaki on ollut osallisena monen pienen tuottajan lopettamispäätöksiin, joten myös tuottajien määrä on pienentynyt viime vuosien aikana.
Onneksi valtakunnan tasolla tahtotila on jo muuttunut. Hallitus on linjannut, että lähiruoan osuutta lisätään julkisissa ruokapalveluissa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä.
Tämän lisäksi vuoden alusta voimaan tullut uusi hankintalaki mahdollistaa paremmin tuotteen hankkimisen lähiseudulta ja pieniltä tuottajilta. Uudistuksen myötä hankintalain soveltamisalan ulkopuolella olevien pienhankintojen määrä kasvaa, jolloin myös pk-yritykset pääsevät helpommin toimittajiksi hankintayksiköille.
Kuntapäättäjien vastuulle jää edelleen tahto, ja sitä on nyt vahvasti ilmassa. Pidetäänpä kuntalaisina huolta siitä, että se päätyy myös ensi valtuustokaudella päivitettävään kuntastrategiaan. Tämä olisi askel siihen suuntaan, että seudun elinvoima pysyy yllä ja myös tulevaisuudessa voimme syödä suomalaista ruokaa.
Johanna